Lutuurimatkailijan Hampuri - FC St.Pauli, HSV ja Hamburg Freezers

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (PÄIVITTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

Yksi mun ehdottomia suosikkikaupunkeja koko maailmassa on Hampuri. Kaupungilla on kahdet kasvot, ehkä jopa kolmetkin. On merimieshenkinen satama-alue, räiskyvä, yöelämästään ja rankasta historiastaan sekä tuhansista tarinoista kuuluisa Reeperbahn, unohtamatta tyylikästä ja jokaiselle jotain tarjoavaa keskustan aluetta. Hampurista löytyy lukuisia mahtipontisia kirkkoja sekä kaunis järvialue keskustan pohjoisosassa. Etenkään Reeperbahnin kaupunginosan ei uskoisi olevan edes samassa kaupungissa kuin Hampurin keskustan, sillä niin erilaista siellä on.

Reeperbahnin valoloisto.

Tässä jutussa ei nyt kuitenkaan keskitytä kaupungin perusnähtävyyksiin, joista voit lukea voit lukea lisää esimerkiksi täältä tai Hampurin turistisivuilta. Tässä jutussa keskitytään Hampurin futis- ja lätkäskeneen. Ja hieno skene onkin!

FC St.Pauli 

Mun saksalainen suosikkijoukkue on 2.Bundesligassa pelaava FC St.Pauli. Kaverini kanssa päätettiin lähteä 2006 viikonloppureissulle johonkin ja arvottiin muutaman paikan välillä kohteeksi Hampuri. Kumpikaan meistä ei oltu siellä aikaisemmin käyty eikä oikeastaan koko kaupungista juurikaan tiedetty mitään. Kävin ostamassa reippaana poikana kuitenkin kirjakaupasta taskukokoisen Hampuri -pokkarin, jonka ajattelin lentokoneessa lukaista läpi. No, kirja jäi himan pöydälle, joten se niistä vinkeistä sitten. Hampurissa ristiin rastiin seikkaillessa St.Pauli astui kuvioihin juurikin Reeperbahnin huudeilla, kun kauppojen ikkunoita ja joka toisen vastaantulijalla paitoja, pipoja, lippiksiä ja käsivarsia koristivat St.Paulin pääkallologot. Mietin silloin että onpa magee juttu, tietämättä kuitenkaan silloin 3.Bundesliigassa pelanneen joukkueen historiasta sen enempää.

Homerkin diggaa St.Paulia.

FCSP 1910.

Katutaidetta kunnostuksessa olleen Millerntorin edessä.

Firman auto.

FC St.Paulin historiasta ja tarinasta voi käydä lukemassa vaikka Wikipediasta joko suomeksi tai englanniksi. Kiteytettynä seuran fanipohja on hyvinkin punk -henkistä ja sillä ei ole kuka olet tai mistä tulet ei ole merkitystä, kunhan et ole natsi, rasisti, fasisti tai homovastainen. St.Paulin fanit pelastivat aikanaan seuran konkurssilta ja nykyään jengi pelaa 2.Bundesligaa uusitulla Millerntorin Stadikalla aivan punaisen lyhdyn heiton päässä Reeperbahnilta. Ultrasfanit ovat myös hyvin tarkkoja ettei joukkue kaupallistu liikaa ja esimerkiksi jokainen sponsoridiili hyväksytetään ainakin osittain fanien kautta. Sateenkaariliput heiluvat pääkallolippujen kanssa sulassa sovussa katsomossa ja hasis tuoksuu siellä täällä. Sitä on FC St.Pauli. Rosoista, erilaista ja omalla tavallaan niin sympaattisen tyylikästä.

Sittemmin on tullut vierailtua niin Hampurissa kuin St.Paulin peleissäkin muutaman kerran, joten voisin vähän antaa vinkkejä, jos sisäinen vasemmistopunkkarisihipsterisi heräsi tai futisromanttisuutesi roihahti liekkeihin. Aloitetaan tärkeimmästä eli siitä kuinka saat hommattua lippusi St.Paulin matseihin. Se onnistuu helpoiten suoraan jengin online -lipunmyynnistä. Lippujen hinnat vaihtelevat 10 eurosta 40 euroon paikasta ja vastustajastakin riippuen. H-katsomot pitkällä suoralla on kaikista kalleimmat paikat ja myös tunnelmaltaan lähimpänä katkarapuosastoa, joten suosittelen hommaamaan liput johonkin muualle, etenkin jos katsomokulttuuri kiinnostaa. Itse ostaisin liput joko S-päätyyn fanipäädyn huudeille tai G-katsomon pitkälle sivulle. Liput tulevat myyntiin muutamaa viikkoa ennen matsia ja jos olet aikaisin liikkeellä, niin saat hyvin suurella todennäköisyydellä liput. Kiimaisimmat geimit toki myydään loppuun hyvinkin nopeasti, joten nopeus on valttia tässäkin hommassa.

Matsitunnelmia vuodelta 2008. 2.Bulin matsi St.Pauli - Augsburg.

Ennen matsia ja matsien jälkeen kannattaa tutustua Millerntor Stadionin ympäristöön. DOM -tivoli haisee pestylle rahalle ja orjatyölle, mutta on loistava paikka ottaa pre game -tuopit tai hehkuviinit. Jos sataa tai ei muuten vaan hotsita olla ulkona, niin sekä pohjois- että eteläpuolelta Stadionia löytyy "viehättäviä" St.Paulin futispubeja, joissa kaulaliinat ja joukkuekuvat roikkuvat seinillä, tupakansavu täyttää ilman ja Keith Richardsin ja Andy McCoyn näköiset jätkät vetää bisseä St.Paulin paidat päällä. Das ist Lutuur!

St.paulilaista menoa fanipubin terassilla. Vanha punkkari vetää Misfits -rotsissaan pari biisiä.

DOM huvipuisto. Reeperbahnin alussa ihan Millerntor Stadionin vieressä.

Rikollisuudelta ja pestyltä rahalta haiseva tivoli usvan peitossa.

Ehkä 20 neliön futispubi Millerntorin pohjoispuolella. Tunnelmallinen fiilis. Jos diggaa.

Uusitun Millerntor -stadionin tai Reeperbahnin fanikaupasta löytyy kaikkea kivaa itselle ja tuliaiseksi koko suvulle ja mikä tärkeintä, paikallista Astra -bisseä tulee käteen katsomossa koko ajan. Pelien alussa jengit tulevat kentälle AC/DC:n Hells Bellsin soidessa ja jos ei tuossa vaiheessa tule nouse karvat pystyyn niin on joko posliini tai kuuro. Kun kerran on käynyt St.Paulin matsissa, harva enää ihmettelee minkä takia joukkue on niin suosittu ympäri maailmaa. Seuran tarina ja ideologia yhdistää ihmiset missä päin maailmaa tahansa. Esimerkiksi Jere Karalahti tykkäsi Hampurin vuosinaan käydä St.Paulin peleissä tunnelman takia sekä myös sen vuoksi, että Millerntorilla ketään ei kiinnostanut hänen menneisyytensä - samoja ongelmia on siellä niin monella muullakin. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin, ei koko St.Paulin kaupunginosa tai kaikki seuran fanit ole heroniinipiikki kädessä käveleviä markrentoneita. FC St.Paulin matsien tunnelma täytyy nähdä ja kokea itse, jotta sen täysin ymmärtää.

Maailman kaunein olutlogo - Astra.

HSV

Siinä missä Reeperbahnin ympäristössä Hampuri on St.Paulin väriä tunnustaen ruskea, on se toisaalla sini-valko-punainen. HSV on menestykseltään Hampurin ykkösjoukkue ja myös ainoa saksalaisseura, joka ei ole koskaan pudonnut Bundesligasta, vaikka se esimerkiksi kaudella 2013-2014 olikin hyvin lähellä. 51 vuotta pääsarjassa pelannut HSV on viime aikoina tunnettu jatkuvana alisuorittaja, joka vaihtaa valmentajaa kuin Vesa Keskinen brasialaista tyttöystävää. 

Vaikka St.Paulin miehiä olenkin, ei mulla ole HSV:tä vastaan mitään vihasuhdetta, koska se olisi näin etäfanina lähinnä naurettavaa pelleilyä. Ymmärrän toki, että syntyperäisillä hampurilaisilla saattaa olla eri taustat ja meiningit. HSV on tietyllä tavalla FCSP:n vastakohta. Seura on iso ja menestynyt, ja sillä on aivan erilaiset resurssit menestyä kuin St.Paulilla, vaikka HSV:kin on viime vuosinä kärsinyt taloudellista ongelmista.

Itse olen nähnyt paikan päällä Imtech Arenalla yhden HSV:n matsin, kylmänä ja tuulisenä marraskuisena päivänä 2012. Ilma oli hyytyvä eikä vastustaja Mainz millään mittarilla HSV:n sykähdyttävin vastus, mutta siitäkin huolimatta etenkin päädyn sekä yläkaarteen fanikatsomoissa vallitsi hyvä tunnelma. Liput matseihin on helpointa hankkia HSV:n onlineshopista ja jos haluaa päästä saksalaisen fanimeiningin ytimeen, niin parhaat mestat on Nord Tribüneen päädyn A-katsomoihin, kulman 22C -seisomakatsomoon tai ainakin lähelle niitä. Itse istuin 28 B -katsomossa, josta pelin hyvin, mutta vastakkaisella puolella meno olisi ollut huomattavasti railakkaampaa.

HSV:n Imtech Arena reilu tunti ennen matsin alkua.

Tylsän ja huonotasoisen Mainz -matsin ainoa maali.

Imtech Arena sijaitsee, niinkuin suurin osa nykypäivän stadioneista, keskustan ulkopuolella. Keskustasta tullessa kannattaa jäädä junasta Stellingen asemalla ja joko kävellä reilun kilometrin matka Stadikalle tai mennä shuttle -bussilla. Tässä vielä viralliset ohjeet niin kukaan ei voi mua syyttää, ettei löytänyt perille. Juna-aseman vieressä ja kävelyreitin varrella on myös parhaat matsibissejen nauttimispaikat. Ja toki stadionilla on kaljahanat selässä kulkevaa myyjää joka puolella, jotka miellellään tarjoavat olutta janoisille about neljän euron kappalehintaan.

Polizeit kytiksellä.

Imtech Arena

Hamburg Freezers

Imtech Arenan vieressä komeilee jättimäinen O2 World -arena, joka muistuttaa kovasti Helsingin Hartwall Arenaa. Jäljet johtavat Hjallis Harkimoon, joka oli mukana rakennuttamassa Arenaa sekä luomassa Hamburg Freezersiä. Freezers perustettiin vasta vuonna 2002, joten aika muovinen historia jengillä on. 12 vuodessa kannattajakulttuuri on kuitenkin kehittynyt suuresti ja yhden otannan perusteella samaiselta marraskuulta 2012, tunnelma pelissä oli taattua saksalaista laatua. Laulut alkoivat puolisen tuntia ennene peliä, alkushow veti vertoja pyrotekniikaltaan Rammsteinin keikalle ja istumapaikat muuttuivat seisomapaikaksi monta kertaa ottelun aikana. Ja tähän lähti mukaan koko halli. Hienon näköistä ja kuuloista. Paikallisen kendoliiga DEL:in taso ei vauhdiltaan tai taitotasoltaan pärjää kotoisalle Liigalle, mutta ihan viihdyttävää hokia tuolla pelataan joka tapauksessa. Eikä sinne paikallisetkaan pelkästään peliä mene katsomaan vaan juomaan, laulamaan ja pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Jos Hampurin reissulla osuu Freezersin peli aikatauluihin, niin käy ihmeessä tutkailemassa meininki. Liput peleihin saat iisisti täältä. 

Alkushow.

Köyhän miehen Rammstein.

10 minuuttia matsin jälkeen. Juuri kukaan ei lähtenyt summerin soitua kotiin vaan halli taputti Freezersin takaisin jäälle. Pelaajat huudattvat yleisöä perus runkosarjamatsin jälkeen vielä hetken aikaa.

Jos suunnittelette futismatkaa Saksaan, niin Hampuriin on Suomesta katsoen lyhin matka ja viikonlopun aikana on helppo katsoa ainakin pari futispeliä, kun lähistöllä on myös Bremen sekä Hannover. Finnair lentää sinne päivittäin ja lennot maksaa 140-200 euroa. Saksalainen urheilukulttuuri on parasta paikan päällä. 

Facebook: laamanaaman maailma
Twitter: Laamanaama
Instagram: laamanaamaofficial

Köln, Leverkusen ja Düsseldorf urheilumatkailijan silmin

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (PÄIVITTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

Reissun valmistelut 

Tasan vuosi sitten nostimme kahden komean ja mukavan miehen sekä itseni kanssa kytkintä, ja lensimme jo perinteeksi tulleelle urheilukulttuurimatkalle Saksaan. Tällä kertaa suunnaksi valikoitui Ruhrin alue läntisessä Saksassa ja asuinkohteeksi komeasta tuomiokirkostaan tunnettu Köln.

Itse matkan valmistelut oli aloitettu jo hyvissä ajoin. Vuoden 2012 Hampurin reissun jälkeen päätimme katsella meille tuntemattomampia seutua ja koska Ruhrin ympäristössä pelaa lukuisia Bundesliga ja 2.Bundesligaseuroja, oli se helposti lukkoon lyötävä kohde. Heinäkuun alkupuolella julkaistu otteluohjelma otettiin tarkkaan syyniin ja huomasimme, että perjantai-sunnuntai akselilla mielenkiintoisia matseja pelataan pitkin poikin lähikaupunkeja. Tällä kertaa päätimme mennä katsomaan futiksen ohella myös kahta DEL-lätkäliigan peliä.

Mielenkiintoisimmaksi matsiksi kyseisellä viikonloppuna osoittautui ennakkoon Sami Hyypiän vielä silloin manageroiman Bayer Leverkusenin kotipeli Wolfsburgia vastaan. Pikaisella Leverkusenin kotisivujen setvimisellä selvisi, että liput matsiin tulevat myyntiin jo heinäkuun loppupuolella, joten vaikka emme olleet ostaneet vielä edes lentoja, niin päätimme napata liput matsiin. Tiettyjen jengien (Dortmund, Schalke, Bayern München) lippujen kanssa on oltava hereillä, sillä hetkellä kun ne myyntiin tulevat, mutta pienemien seurojen peleihin lippuja saa yleensä myös lähempänä matsia, vastustajasta toki riippuen. Joka tapauksessa Leverkusenin kanssa en ottanut riskejä, vaan ostin liput valitsemalla katsomon niin, että siitä näkee hyvin niin matsin kuin päätykatsomon meininginkin. Liput Leverkusenin peleihin saa kätevästi suoraan heidän nettisivujen kautta osoitteesta http://ticketshop.bayer04.de print at home -systeemillä ja hintaa niille tuli 26 euroa per tiketti. Tässä vaiheessa jokainen voi miettiä paljonko esim. HJK pyysi treenimatsilipustaan Barcelonaa vastaan. Niinpä.

Toinen futispeli johon päätimme mennä oli Fortuna Düsseldorfin 2.Bundesligan himamatsi itä-Saksan kulttiseura Dynamo Dresdeniä vastaan. Fortunan lippujen hankinta ei ole mikään maailman iisein, sillä jengillä ei ole ollenkaan ns. online ticket shopia, vaan liput täytyy tilata joko puhelimitse tai paikan päältä Fortunan lipunmyyntipisteistä. Ujoina, mutta sitäkin viisaampina, laitoimme yhden matkalaisen naisen asialle tuliasia luvaten ja hän hommasi meille liput puhelimitse Fortunan fanipäätyyn mukavaan 13 euron kappalehintaan. Fortuna ei lippuja lähetä Suomeen eikä print at home -mahdollisuutta ole, joten liput saa henkkareita vastaan vasta Stadikalta. Eipähän ainakaan huku matkan varrella.

Kun noihin kahteen futispeliin oli liput handlattu mietimme mitäs muita pelejä lähisuunnalla olisi. Edelliseltä Hampurin reissulta paikallisen Freezersin matsin tunnelma oli tehnyt vaikutuksen, joten halusimme kokea miltä suurseura Kölner Haien meininki näyttää. DEL-liigan otteluohjelma oli myös julkistettu ja huomasimme, että Kölner Haie pelasi liigakauden avausottelun saapumisiltanamme perjantaina. Sinne siis. Liput fanipäätyyn hoitui myös kätsysti Haien nettisivujen (http://www.haie.de/) kautta. Tiketit tuonne oli suhteessa futispeleihin yllättävän kalliit (26 euroa), mutta koska tiesimme kuinka huikea tunnelma tuolla olisi, ei sitä kannattanut jäädä murehtimaan. Sunnuntai-illaksi oli vielä vaihtoehtoina toinen Kölnin tai Düsseldorfin lätkämatsi, joista päädyimme sitten jälkimmäiseen, olimmehan joka tapauksessa sunnuntaipäivän Düsselissa futismatsin takia. Seisomapaikan liput meiliin DEG:in sivujen (http://www.deg-eishockey.de/) kautta ja eikun laskemaan päiviä lähtöön.

Lentoliput hommattiin lopulta SAS:in kautta, kun ne tulivat 50 euroa edullisimmaksi kuin Finskin suorat lennot. Lentoaikataulu oli välilaskunkin kautta suotuisa ja Köpiksen kentällä oli just sopivasti aikaa yhdelle oluelle molempiin suuntiin mennessä. Samassa koneessa oli myös muita suomalaisia futisturisteja, jotka olivat myös matkalla Leverkusenin ja Fortunan peleihin. Hotelliksi valitsin booking.comin kautta Kölnissä sijainneen aparmentin, johon kuului keittiö ja kaksi huonetta. 

Perjantai 13.9.2013 Kölner Haie - Nürnberg Ice Tigers

Perjantai 13.päivä ja aamulento Saksaan. Kello ollut vielä aamukuuttakaan, kun istuimme autossa matkalla Helsinki-Vantaalle. Päätimme tehdä peliliikkeen ja välttää aamuruuhkat syömällä aamupalan lentokentän Cesar's ravintolassa Terminaali 2:sen pohjakerroksessa. Ilmaisena vinkkinä, jos teidän lento lähtee aamuseitsemän jälkeen, niin tuonne kannattaa mennä syömään buffet -aamupala. Aamupalaa tarjoillaan kuudesta eteenpäin ja noutopöydästä saa kylmää sekä lämmintä aamupalaa eat as much you can -hengellä alle yhdeksällä eurolla. Vaihtoehtoisesti voit tietysti ostaa mehun, kahvin ja kuppaisen croissantin kympillä lähtöselvityksen jälkeen. Sarja valintoja.

Anyways, maha täynnä hyppäsimme koneeseen ja otimme Köpiksestä vauhtia päätyen Düsseldoftin lentoasemalle. Sieltä sitten junaan ja kohti Kölniä. Ensimmäisenä Kölnissä meitä tervehti maailmankuulu ja kaiken sen hehkutuksen arvoinen katedraali aivan keskusrautatieaseman vieressä.

KKK eli kuuluisa Kölnin katedraali.

Hotellimme Agadio Köln City sijaitsi Altstadissa n. kilsan päässä rautatieasemalta. Muutaman pysäkin metromatka, lyhyt käppäily ja perillä oltiin. Hotla oli kohtuu uusi ja just niin hyvä kuin kuvista pystyi päätelläkin, joten ainakin sen suhteen valinta oli mennyt ihan lapaan. Jos joku on Kölniin menossa, niin lämpimästi voin tuota suositella. Tässä vielä linkkiä hotellin omille sivuille, joskin Bookingin tai Hotels.comin kautta voit saada huoneen vähän halvemmalla.  http://www.adagio-city.com/gb/hotel-8288-aparthotel-adagio-koln-city/index.shtml.

Illan ohjelmassa oli siis Kölner Haien sarjakauden avaus Nürnberg Ice Tigersia vastaan. Koska peli alkoi vasta puolen yhdeksän aikaan illalla, oli seurueellamme hyvin aikaa tutustua kaupunkiin sekä etenkin sen lukuisiin terasseihin. Kölnin erikoisuus on Kölsch -olut, jota tarjoillaan 2 desilitran mukeista. Tarjoilijat tuovat usein uuden kölshin pöytään heti kun edellinen lasi on tyhjentynyt eikä meillä varsinaisesti ollut mitään sitä vastaan.

Perinteistä saksalaishenkistä fanipukeutumista a'la Stefan (nimi ei muutettu).

Kölnin erittäin komea Lanxess -monitoimiareena sijaitsi keskustasta katsottuna toisel puol jokke ja muutaman pitstopin jälkeen olimmekin hallilla. Paikalliseen tyyliin mestoilla oltiin hyvissä ajoin ja pakollisen kaulaliinan oston jälkeen päätimme ottaa matsioluet ja siirtyä niiden kanssa katsomon puolelle. Puolen litran bisse maksoi hallilla neljä euroa ja litran saavin sai seitsemällä. Vertailun vuoksi HIFK:n sekä Bluesin matseissa puolen litran olut maksaa vain ja ainoastaan 8,50 € ja voit olla ihan varma, että jos yritätkään viedä sitä katsomon puolelle, tulee lähtö sekä sulle että oluelle. Saksa 1. Suomi 0.

Itse peli oli alkushowneen ja tunnelmaltaan vankkaa Saksa -laatua. Kölnin seisomafanikatsomot sijaitsevat molemmissa päädyissä ja päädyt "keskustelevat" keskenään monta kertaa ottelun aikana. Meidän paikat olivat hieman hiljaisemmassa fanipäädyssä, mutta hiljaisempi ei tällä kertaa tarkoita sitä hiljaisuutta johon Suomessa pahimmillaan on tottunut.

Aina kannattanu.

DEL-liigan pelin laatu ei päätä huimaa, mutta joka tapauksessa matsi oli viihdyttävä ja tapahtumarikas. Voitto lopulta rankkareilla kotijoukkue Kölnille. Rankkareissa onnistui myös Espoo Bluesista tuttu chocolate rocket Nathan Robinson.

Matsin jälkeen alkoi aikainen herätys hieman näkymään ja iltakebun jälkeen suuntasimmekin kohti hotellia lusikkaan.

Lauantai 14.9.2013 Bayer Leverkusen - VfL Wolfsburg

Lauantaina nousin kuin tikka Masalassa ja herätin vielä kölschistä unta näkevät matkakumppanit. Päivän plääninä oli junaretki Leverkuseniin ja paikallisen Bayerin vääntö Wolfsburgia vastaan. Ilmeistä päätellen oluet olivat maistuneet hyvin ja nousemisen kanssa oli pienoisia vaikeuksia. Kodin hengettärenä keitin kahvit koko porukalle ja viimeistään aamupalan kanssa alas mennyt kermalikööri toimi hyvänä herättäjänä kaikille. Ei muuta kuin eteenpäin Timo Jutilan hengessä ja kärsät kohti Leverkusenin pikkukaupunkia.

Smoothiet pulloon ja kohti Leverkusenia.

Junamatka Kölnistä Leverkuseniin vei about 30 minuuttia ja olimme perillä kohteessa puolenpäivän aikoihin. Mäkkäristä haetut paskaburgerit pahimpaan nälkään ja ei muuta kuin päivän ensimmäiselle oluelle. Tässä vaiheessa seuraamme liittyi Dortmundissa vaihdossa ollut tuttumme ja lähdimme nelistään kohti Bay Arenaa. Arena sijaitsee parin kilometrin päässä Leverkusenin keskustasta ja matka taittui helpoiten jalan. Matkaevääksi suosittelen hieman yllättäen olutta. Puolen tunnin talsimisen jälkeen Arenan silhuetti näkyikin edessämme ja samalla sekunnilla myös Wolfsburgin bussi saapui Stadikalle. Olimme siis erinomaisessa aikataulussa, kun ottelun alkuun oli vielä puolisentoista tuntia.

Hevospoliisit haistelemassa matsitunnelmia.

Bay Arena - kompakti ja viihtyisä "pikkustadion".

Wolfsburg saapui stadikalle samaan aikaan meidän kanssa.

Bayerin fanishoppi oli pieni ja ruuhkainen, joten hankimme kaulaliinat ulkokojusta ja lähdimme haistelemaan tunnelmaa porttien sisäpuolelle. Itselläni ei ollut Leverkusenin stadikasta tai sen tunnelmasta kovinkaan tarkkaa hajua, mutta sekä sen arkkitehtuuri että varsinkin tunnelma miellytti. Ennen matsia nähtiin komea tifo ja muutenkin tunnelma oli hyvä koko pelin ajan. Meidän paikat F1 -katsomossa olivat erinomaiset ja matsin tasokin korkea. Leverkusen vei ansaitusti matsin 3-1 ja vielä silloin kaikki näytti Sami Hyypiän kannalta hyvältä. Tunnetusti tuota iloa ei kestänyt kauhean kauaa ja Hyypiä saikin fudut huhtikuussa 2014. Tässä vielä linkkiä matsin highlighteihin. http://www.youtube.com/watch?v=_s5M3ad9Wg4

Tässä Wolfsburg juhlii 1-1 tasoitusta.

Leverkusen -fanikatsomon tifoilua.

Sami ja paikallinen tervehdys. Silloin kuin kaikki oli vielä hyvin.

Illan ohjelmassa oli yleistä häröilyä ja seikkailua Kölnissä. Altstadin baari- ja pubitarjonta tuntui olevan hieman vähemmistöhenkistä, mutta väliäkös tuolla. Poikien reissullahan sitä oltiin ja olut on olutta homobaareissakin. Sateenkaari for ever ja niin pois päin. Hotellihuone tuntui kuitenkin parhaimmalta vaihtoehdolta loppuillasta.

Sunnuntai 15.9.2013 Fortuna Düsseldorf - Dynamo Dresden & Düsseldorf EG - EHC München

2.Bundesligan pelit alkavat Saksassa sunnuntaisin 13.30. Se tarkoitti meidän kohdalla sitä, että jouduimme starttaamaan Kölnistä Düsseldorfiin jo kymmenen jälkeen, jotta ehdimme hyvissä ajoin pääkallopaikalle eli tässä tapauksessa Düsseldorfin Esprit Arenalle. Voin kertoa, että ilmeet ja kommentit naapurihuoneesta eivät olleet maailman onnellisimmat, kun herättelin muita puolen yhdeksän jälkeen. Soundtrackina reissulla toimineet Edun ja Stigin Kullii Kullii sekä hienolla kertsillä varustettu Nimemuona -kappaleet saivat kuitenkin nopeasti hymyn huulille ja aamupalan jälkeen istuimmekin jo junassa kohti Düsselia.

Düsseldorfin juna-asemalta pääsee suoraan junaa vaihtamalla Esprit Arenalle, joka sijaitsee aika keskellä ei-mitään, niinkuin moni Saksan nykystadikoista. Fortunan päivän vastustajana oli itäisestä Saksasta saapuva Dynano Dresden, joka on tunnettu kovaäänisistä sekä myös hieman pahamaineisista faneistaan. Esimakua heistä saimme jo junamatkalla, kun n. kaks metrinen ja ehkä 110 kiloinen nutipää alkoi laulaa Dynamon lauluja jekkupullo kädessä. Paikallisetkin onneksi tajusivat, että parempi antaa laulaa vain.

Stadikan lippuluukulta saimme meille varatut tiketit peliin ja suunnistimme sisälle kliiniselle stadikalle. Käytävät olivat todella leveitä ja siellä mahtui liikkumaan hyvin vaikka ottelu oli melkein loppuunmyyty. Bissevaihtoehtoina oli sekä normi lageria että aivan loistavan makuista tummaa Altbeeriä, joka on Düsseldorfin oma Kölsh. Tuopit käteen, Fortunan huivi kaulaan ja kohti fanipäätyä, jonne olimme liput saaneet.

Esprit Arena. Kliininen, mutta toimiva stadikka.

Seisomakatsomot on Saksan futismatsien suola. Tiivis tunnelma, sadat liput ja tuhannet kaulahuivit. Laulu raikaa alkulämmittelyistä loppuvihellykseen. Vaikka seisomakatsomot ovat numeroimattomia, on jokaisella siellä "omat paikkansa". Sen saimmekin huomata kun olimme vallanneet omat mestamme yläriviltä. Vartti ennen matsin alkua paikalle saapunut, erittäin tyylikäs keski-ikäinen Fortuna -fani katsoi meitä kummasti ja sanoi Saksaksi jotain. Vaihdoimme kielen englanniksi ja hän kertoi, että veimme hänen vakiomestansa. Kun hän kuuli, että olemme Suomesta, saimme tämän anteeksi ja mies poistui paikalta. Muutamaa minuuttia myöhemmin kaveri tuli takaisin neljän bissen kanssa ja tarjosi meille kierroksen. Mahtava mies.

Fortunan fanijaoston tarra hymyilytti. 

Fanipäädyssä.

Dynamo Dresdenin faneja oli paikalla muutama sata ja vastapäisestä kulmauksesta lähti ääntä todella hyvin. You Tubesta löysinkin videopätkää kyseisestä matsista Dresden- fanien meiningistä. Hauskin hetki oli n. 1:35 kohdalla tuleva pätkä, jossa pitkään maaleitta olleen Dynamon fanit "leikkivät" joukkueensa tehneen maalin. Huikeaa! http://www.youtube.com/watch?v=9kDJEj1JRVk

Ottelu päättyi varsin tasapaksun nyhjäyksen jälkeen 1-1 mistä kotijoukkueen fanit eivät olleet mielissään. Edelliskauden Bundesligassa pelannut Fortuna odotti ottelusta voittoa.   

Heti futispelin jälkeen hyppäsimme shuttle -bussiin, joka kyyditsi meidät Düsseldorf EG:n DEL-ligan peliin EHC Münchenia vastaan. Fortuna ja DEG tekevät yhteistyötä, kun pelit osuvat samalle päivälle ja hyvä niin, sillä Düsseldorfin lätka-arena sijaitsee varsin pitkällä Esprit Arenasta. Itse lätkähalli on hieman Hartwall Arenaa pienempi, mutta käytössä ei ollut kuin alakatsomot, koska DEG ei viime vuosina ole peleihinsä vetänyt kuin 4000-5000 katsojaa. Kaulaliina tuli tuoltakin hankittua vaikka värit toi mieleen Jokerit. Kerrankos sitä puna-keltaista liinaa kaulassaan pitää. Mutta vain kerran.

Itse ottelu oli ehkä paskin lätkäpeli, jossa olen koskaan ollut. Kotijoukkue oli aivan surkea ja vierailijat hoitivat homman kotiin vaseliininumeroin 0-6. Tunnelma luonnollisesti kosahti noin kymmenen minuutin jälkeen, kun vierailijat johtivat 3-0, mutta onneksi olutta myytiin katsomoon, niin ei sentään nukahdettu.

Tästä kendoilusta ei jäänyt paljon kerrottavaa. Isot plussat kuitenkin pitkän sivun seisomakatsomosta.

Takana oli rankka kahden ottelun päivä ja koska oli sunnuntai, ei Düsseldorf hirveästi ilta-aktiviteettia tarjonnut. Söimme steissin lähellä kuitenkin kaikkien aikojen parhaimman ja isoimman kebab-annoksen Fortuna -henkisessä mestassa ja lähdimme täysin vatsoin takaisin kotoisaan Kölniin. Illan ohjelmaan kuului vähemmän yllättäen olutta ja paskoja juttuja. Viihdyin.

Loistava kebbemeste. Jos käyt Düsseldorfissa, mutta et täällä olet missannut jotain.

Maanantai 16.9 turistipäivä & tiistai 17.9 kotiipaluu

Maanantaina ei lähiseuduilla ollut futis- eikä lätkäpelejä, joten otettiin hommat turistimeiningillä tutustuen Kölnin katedraaliin sekä kaupunkiin ylipäänsä. Köln on viihtyisä ja kaunis kaupunki, jossa 2-3 päivän reissut saa kulumaan ilman vapaa-ajan ongelmia. Päätimme suunnistaa paikalliseen terveyskylpylään huuhtomaan reissussa rähjääntyneet kroppamme. Parikymmentä euroa sisäänpääsystä tuntui aika kalliilta, mutta mikäs sen letkeempää kuin poreammeissa ja muissa altaissa lötköttely. Hyvää vaihtelua eikä ollut kiire mihinkään. Vähän kiertelyä keskustan liikkeissä ja tuliaiset matkaan. Shoppailijoille tiedoksi, että liikkeitä on joka lähtöön, joten senkin suhteen Kölnissä viihtyy hyvin.

FC Kölnin ohella myös Victoria Kölnin sekä Fortuna Kölnin fanimeininkejä oli näkyvillä.

Silloin kun ollaan Saksassa voi ottaa syömisen ja juomisen suhteen astetta iisimmin. Döner pitää miehen tiellä.

Komeet näköalat katedraalista. Korkean talon oikealla puolella Kölner Haien Lanxess Arena.

Köysirattaalla lätäkön yli.

Ein Kölsch bitte!

Pakolliset todisteet, ettei aika ole kulunut pelkästään futis- ja lätkakatsomoissa.

Illalla päädyimme vielä keskustan pieneen pubiin seuraamaan FC Kölnin vieraspeliä Energy Cottbussia vastaan ja vierasvoittoon päättyneen ottelun jälkeen olimme jo sen verran tasaraha, että suuntasimme hotellille pakkaamaan kamat aamuista kotimatkaa varten. Pienenä vinkkinä Düsseldorfiin lentäville: kentällä ei ole mitään tekemistä, joten sinne ei kannata liian aikaisin mennä. Itse ajattelimme syödä siellä, mutta ainakaan meidän terminaalista ei löytynyt kuivia sämpylöitä kummoisempaa. Kotimatkalla mietimme jo seuraavaa reissua. Dynamo Dresdenin fanit tekivät vaikutuksen Düsseldorfissa, joten seuraava matkakohde oli sillä selvä. Siitä joskus myöhemmin.

Jälkisanat

Ruhrin alueella on ehdottomasti Saksan monipuolisin futistarjonta. Pelkästään Bundesligassa pelaa Leverkusenin lisäksi Schalke, Mönchengladbach, Dortmund sekä täksi kaudeksi sinne takaisin noussut FC Köln. Fortuna Düsseldorf pelaa 2.Bundesligaa kuin myös Mikael Forsselin Bochum. Tähän kun lisätään vielä 3.Bundesligan sekä Regionalligan niin futistarjontaa riittää varmasti.

Tuon Kölnin reissun vuosipäivän kunniaksi varasin juuri uudet lennot Düsseldorfiin loka-marraskuun taitteeseen. Edessä kolme Bundesligapeliä ja hienoa meininkiä. On taas jotain mitä odottaa.

Facebook: laamanaaman maailma
Twitter: Laamanaama
Instagram: laamanaamaofficial Follow