HJK - Liverpool - tämä on ryöstö!

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (SIIRTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

Maanantaina 15.6 julkaistiin tieto, että suuri ja mahtava Liverpool saapuu Suomeen pelaamaan näytösottelun kotoista suurseuraa HJK:ta vastaan 1.8. Onhan se tavallaan hienoa, että näitä barcelonia ja liverpooleja tuodaan tänne härmään pelaamaan, mutta kysymys kuuluukin, että saako kukaan yli 10-vuotias näistä näytöspeleistä mitään irti riistohintaisilla lipuilla?

Ja ennen kuin kukaan alkaa valittamaan, että mitä sä itket jne. niin haluan sanoa, että jokainen maksakoot höntsäpelistä vaikka 500 euroa, mutta onhan se nyt aivan älytöntä, että täysin turhanpäiväiseen ja panoksettomaan peliin myyjään lippuja kalliimmilla hinnoilla kuin keskiverto Valioliiga tai Bundesligapeliin ja ihmiset vielä ostavat niitä suut vaahdossa.

Itse olen nähnyt elämäni aikana yhden Liverpoolin pelin, kun kävin 2014 katsomassa suosikkiseurani West Hamin ja Poolin kohtaamisen. Liput ostin West Hamin sivujen kautta virallisesta lipunmyynnistä ja maksoin niistä 80, joka tuntui suorastaan ryöstöltä vaikka kyseessä oli tärkeä Valioliigan matsi. Nyt HJK pyytää näytösottelusta 31.50-152.50 euroa! Törkeä hinta vaikka lippujen tuotot menisi kuinka hyvään tarkoitukseen tahansa (mitä tässä tapahtumassa ei edes tapahdu). Ymmärrän myös sen, ettei Liverpoolin roudaaminen Suomeen ole halpaa hommaa ja tottakai järjestäjät haluavat tehdä tapahtumasta voitollisen. Silti tämä koko homma saa pahan maun suuhun.

HJK fanit käyvät kuumana, sillä 1.8 kalenteriin oli merkitty vierasottelu Maarianhaminaa, jonne parisataa fania oli jo ehtinyt varata liput. Nyt ottelu on siirretty pelattavaksi myöhäisempään syksyyn Liverpool -pelin tieltä. Ja suurin osa HJK -faneista olisi takuuvarmasti matkustanut ennemmin Ahvenanmaalle katsomaan Veikkausliigaa kuin mennyt Stadikalle kuuntelemaan You'll Never Walk Alonea.

Ketkä tästä järjestäjien lisäksi sitten hyötyvät? No junnufutaajille ja Liverpoolin kannattajille tämä ottelu on varmasti kova juttu. Itsekin tunnen pari fania, jotka eivät näe tapahtumassa muuta kuin positiivisia asioita. Ja jos ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta matkustaa Englantiin paikan päälle katsomaan suosikkiseuraansa, niin nyt se on mahdollista nähdä Helsingissäkin. Mutta onhan se vähän eri asia katsoa peliä, jossa on tunnelmaa ja panosta kuin höntsäfutista hiljaisella Stadionilla, jossa saattaa kuulla kun joku Poolin akatemiajätkä pieraisee vaihtopenkillä. Kuten sanoin, jokainen maksakoot näistä jos haluaa. Mä menen mielummin katsomaan näitä pelejä Englantiin tai Saksaan.

Ei pahalla ketään kohtaan. Pahoitin vaan mieleni. Toivottavasti tulee rahan arvoinen tapahtuma!

Tästä paikasta maksoin 80 euroa.

-Laamanaama

Voit seurata Laamanaaman maailmaa myös alle olevissa someiluissa:

Facebook
Twitter
Instagram
Follow

Futisreissu Berliiniin - Vasemmistopunkkareita ja kaikkien kavereita

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (PÄIVITTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

 

Matkaraporttia keväisestä Berliinistä

Muutaman vuoden aikana on tullut tehtyä futisreissuja Saksaan keväisin sekä syksyisin. Bundesligakauden 2014-2015 aikana seikkailtiin loka-marraskuussa Schalken, Mainzin ja Mönchengladbachin (matkarapo täällä) stadikoilla ja toukokuussa oli vuorossa Berliini. Tällä kertaa matkaseuralaisena oli futismatkailun märkäkorva, jolle reissun matsit olivat ensimmäiset livenä ulkomailla nähdyt. Tavoitteena oli viettää leppoisat neljä päivää Berliinissä ja mahduttaa ohjelmaan pari futismatsia ja jo matkaa varatessa oli tiedossa, että viikonlopulle osuisi Hertha Berlinin kauden viimeinen kotimatsi Eintracht Frankfurtia vastaan. Toiseksi otteluksi valikoitui neljännen sarjatason eli Regionalligan matsi viereisessä Potsdamin kaupungissa, jolloin sai iskettyä kaksi kärpästä samalla iskulla näkemällä palatseistaan kuulun Potsdamin sekä sen omaperäisen futisseura Babelsberg 03:sen tositoimissa.

Bundesliga matchday 33 16.5.2015 Hertha BSC - Eintracht Frankfurt 0-0, Berliinin Olympiastadion

Hertha BSC - kaikkien kaveri

Berliini ja sen suurin seura Hertha BSC on siitä hyvä kohde futismatkaajalle, että sen lisäksi että itse Berliinin kaupunki on kiinnostava, on Herthan peleihin myös todella helppo saada liput seuran sivujen kautta. 75 000 katsojaa vetävä legendaarinen Berliinin Olympiastadion ei täyty ääriään myöten kuin Bayern Münchenin ja Dortmundin ollessa vastassa, tai jos sarjatilanne on erityisen mielenkiintoinen. Frankfurt -ottelussa katsojaluku ylitti 60 000 mikä menee yleisömäärässä kauden kärkipäähän Berliinissä, vaikka muutamaa katsomolohkoa ei ollut edes avattu.

Itse Hertha BSC on hieman hajuton, väritön ja mauton; seura jota on vaikea vihata, mutta johon ei oikein ole mitään syytä rakastuakaan. Vähän kuin radiossa soiva biisi, joka ei ole niin hyvä että laittaisi volyymit kovemmalle eikä niin karseaa kuraa, että vaihtaisi kanavaa. Vuodesta toiseen Hertha sijoittuu Bundesligan keskivaiheilla tai loppupäähän eikä se tosissaan ole taistellut mestaruudesta saati europaikoista vuosikausiin. Itse asiassa Hertha on viimeisen viiden vuoden aikana pelannut kaksi kautta 2.Bundesligassakin mikä on pääkaupungin joukkueelle jopa noloa.

Siinä missä Berliinin Olympiastadion on pelipaikkana historiallinen ja nähtävyys sellaisenaan, on sillä vähän sama ongelma kuin Helsingin Olympiastadionillakin. Ongelman nimi on juoksurata. Se vie kentän kauemmas katsomoista ja latistaa hieman tunnelmaa, kun edes stadikan parhailta mestoilta ei pääse lähelle pelitapahtumia. Siitäkin huolimatta tunnelma Herthan peleissä on etenkin suomalaisnäkövinkkelistä todella hyvä, josta Herthan Ostkurve -fanipääty pitää huolen. Lisäksi vierasfaneille Berliiniin on hyvät yhteydet ja iso vieraskiintiö, joten kahdessa paikan päällä näkemässäni pelissä vierasfaneja on ollutkin paikalla n. 10 000 per matsi.

Berliinin Olympiastadion sijaitsee n. 15 minuutin U2 - tai S5 -bahn matkan päässä keskusrautatieasemalta. Asemien läheltä löytyy parit bisse- ja pikaruokapaikat, joita luonnollisesti on pilvin pimein myös stadionalueen sisäpuolella. Hertha ei lähetä matsilippuja himaan, joten mikäli olet ne ennakkoon ostanut, voit noutaa ne itäpuolen noutopisteestä henkkareita vastaan.

Stadionin porttien jälkeen ostettuihin oluttuoppeihin lisätään kahden euron pantti, jonka saat takaisin matsin aikana tai sen jälkeen. Herthan logot muovituopeissa on kiva ja taatusti kahden euron arvoinen matkamuisto ja etenkin litran leka on todella miehekäs. Puolen litran tuopin hinta keväällä 2015 oli 4 euroa, litran tuoppi seitsemän ja ensimmäiseen ostoon tulee siis kahden egen pantti vielä päälle. Miinusta siitä, että olut on alle 4 % laimennettua light-versiota, mutta silti ihan juotavaa.

Pelipäivän tohinat

Lauantai-iltapäivän pelit alkavat paikallista aikaa 15.30 eli Suomen aikaa 16.30. Stadioneille on syytä saapua hyvissä ajoin ja nautiskella tunnelmasta, ihmismerestä ja saksalaisen tehokkaasti tapahtuvasta toiminnasta. Aloitimme frendin kanssa pelipäivän pyörimällä pitkin kaupunkia ja koska Berliini on suuri kuin Jennifer Lopezin takapuoli, niin pelipäivän merkkejä ei kaduilla juurikaan näkynyt muutamaa Herthan kaulahuivia ja Eintracht Frankfurtin paitaa lukuunottamatta.

Nopea visiitti vielä hotellilla ja Haupbahnhoffin kautta matkaan. Herthan huivi fanishopista matkamuistoksi, XXL-dönerit lautaselle, olut kyytipojaksi ja eikun junaan.

Näillä eväillä Herthan matsiin.

Junassa oli jo selkeästi näkyvissä että Berliinissä pelataan tänään futista vaikka matsin alkuun oli pari tuntia aikaa. Tultiin samaan aikaan Frankfurtista tulevan junan kanssa mestoille ja ensimmäiset kilpalaulut paikallisten ja frankfurtlaisten välillä kajahti ilmoille. Mitään poliisisaattuetta tai muuta turvatoimenpiteitä ei ollut, koska jännitteitä seurojen välillä ei ollut. Toiseksi viimeisellä kierroksella Frankfurtilla ei pelissä ollut enää panosta ja Herthallekin riittäisi piste sarjapaikan säilyttämiseen. Joka tapauksessa mittava mellakkapoliisikööri oli vierasfaneja vastassa.

Das mellakkapoliisi.

Olympiastadion.

Ei muuta kuin liput kouraan ja stadikka-alueelle. Itse stadion ei näytä kovinkaan suurelta ulkopuolelta katsottuna, koska se sijaitsee osittain maan alla, mutta piha-alue on massiivinen. Matsia odotellassa voi kierrellä katsomassa muistomerkeistä missä kaikkialla olympialaisia onkaan järjestetty, tutkailla kunnon DDR-henkistä uimastadionia tai vain istuskella oluella nurmi- tai olutalueilla. Edellisen kerran keväällä 2014 Hertha - Braunschweig matsissa olin ostanut liput P1-katsomoon ihan Ostkurven viereen, mutta tällä kertaa ajattelin testata yläkatsomon toista riviä ja lohkoa 29.1, josta olikin parempi seurata peliä kuin alakurvista. Liput tuohon katsomoon maksoivat 27 euroa.

Tässä tulevia Herthan edarijätkiä?

Kirjoittelinkin viime Berliini -postauksessani Herthan matsimeiningeistä jo enemmän, mutta Rod Stewardin I'm sailing -biisistä käännetty seurahymni Nur Nach Hause -toimii aina. Matsin eka puoliaika oli kohtalaisen tylsää pallottelua eikä kummallakaan jengillä ollut juurikaan paikkoja. Vierasfanien lipputifo olikin ensimmäinen jakson viihdyttävintä antia. Onneksi oli litran olut litkittävänä.

Nur Nach Hause soi ja kaulaliinat nousevat.

Vieraiden lipputifo.

Hyvät mestat. Voin suositella 29.1 blockia muillekin!

Toisen jakson alkajaisiksi nähtiin No pyro, no party -menoa kun Eintrachtin fanit pistivät muutamat paukkupommit tulille. Vaikka Saksassa nähtyjä pelejä alkaa olemaan vyöllä jo toistakymmentä, niin ensimmäistä kertaa mun näkemissä matseissa oli pyromeininkiä. Edellisen kerran viime syksynä oli pikku savut tosin junassa, kun paineltiin Werder Bremen -fanien kanssa Mainzista pohjoiseen päin.

Tokalla puoliskolla nähtiin jo muutama maalipaikkakin, kun etenkin kotijoukkueen Valentin Stocker loi hyviä tontteja. Maaleja ei kuitenkaan nähty ja tämä oli myös ensimmäinen 0-0 nyhväys paikan päällä ulkomailla nähdyissä peleissä.

Matsin jälkeen tsekattiin vielä Herthan fanishoppi, jossa pelipaita olisi irronnut 30 eurolla. Hetken tilannetta puntaroidessa päätin kuitenkin jättää rätin sellaiselle, joka sitä oikeasti tarvitsee. Matsimuistona kotiin lähti kuitenkin HaHoHe -fanihuivi ja litran Hertha -tuoppi. Ilta jatkui Berliinin katuja ja pubeja kolutessa ja sunnuntaina ohjelmassa olisi trippi Potsdamiin ja Babelsberg 03:sen matsiin.

No pyro, no party!

Matsin jälkeinen stadion. Juoksuradat pois ja katsomo kenttään kiinni niin hyvä tulisi.

Regionalliga koillinen 17.5.2015, SV Babelsberg 03 - ZFC Meuselwitz 3-0

Vasemmistojengi Potsdamista

Odotin sunnuntain Regionalliga -ottelua SV Babelsbergin ja Meuselwitzin välillä jopa enemmän kuin lauantaista Herhan matsia, sillä googletusten, youtubetusten, sekä Twitter ja Futisforum -kyselyiden perusteella Babelsbergin peleissä vallitsisi kunnon vasemmistomeininki katsomossa, joten lähtökohdat olisi täysin erilaiset kuin Herthan peleissä. Babelsberg 03 on mm. suosikkiseurani FC St.Paulin ystävyysseura ja omaa samat arvot kuin isoveljensä eli punk-henkistä meininkiä rasismia ja muita ismejä vastaan. Tule sellaisena kuin olet ja jos jossain vähän pilvi haisee niin antaa haista. Myös pieniä hulinoita on esiintynyt matseissa etenkin silloin kun vierasfaneja on ollut enemmän tonteilla.

Parhaimmillaan 2.Bundesligassa pelannut potsdamilaisryhmä on ajautunut neljännen sarjatason Regionalligassa koillislohkonsa tyvipäähän eikä nousu- saati putoamisvaaraa enää ollut. Ehkä juuri siksi kauden viimeiseen kotiotteluun sai liput viidellä eurolla. Itse ostin liput Babelsbergin sivuilta jo aikaisemmin ja maksoin niistä kympin lippua kohden, mutta tuollaisia pikkuseuroja tukee mielellään.

Matsihommat

Hypättiin junaan jo joskus kympin aikaa ja puolen tunnin päästä saavuttiinkin jo Potsdamin rautatieasemalle. Sporalla suunnattiin ensin tappamaan aikaa vanhaan kaupunkiin ja käytiin samalla tarkistamassa Sanssoucin palatsi lähiympäristöineen. Olihan tuo ihan hieno paikka vaikken erityisesti noista mitään ymmärräkään.

Potsdamin menoa. Ei paljon Regionalligan peli näkynyt katukuvassa.

Mitäs muutakaan sitä kaksi miestä lomalla tekisi kun menisi katsomaan palatseja.

Matsi alkoi paikallista aikaa kahdelta, joten yhden pintaan oli jo suunnattava kohti Babelsbergin Karl-Liebknecht-Stadionia, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Potsdamin keskustasta. Vanhasta kaupungista sinne suhaa helpoiten raitiovainulla, jonka numeroa en just nyt saa päähäni.
Toinen vaihtoehto on mennä junalla muutama minuutti ja jäädä pois Babelsbergin asemalla.

Stadikalle löydettiin helposti ja sen lähialueet toivat mieleen Englannin lähiöt tiilitaloineen ja pitkine suorine katuineen. Itse Karl-Liebknecht-Stadionille mahtuu 10 500 katsojaa ja näistä 9000 on seisomapaikkoja. Ainoastaan pääkatsomo ja toinen pääty on katettuja. Katsojia Babelsbergin peleissä on kaudella 2014-2015 ollut 1500-5000 vastustajasta riippuen.

Suurena St.Paulin fanina mua luonnollisesti kiinnosti nähdä millä lailla joukkueiden ystävyyssuhde näkyy. Heti sisääntullessa tuli vastaan hampurilaisen Astra -oluen standit ja sekös sopi meille, onhan mulla tuo tyylikäs logo tatuoituna myös käteen (kuvaa ja stooria). Siitä sitten kusen kautta fanishoppiin ja viiden euron kaulaliina kaulaan ja Für immer Punk t-paita matkaan.

Wipp-Lounge Babelsbergin tyyliin.

SV Babelsberg 03 edustaa samoja arvoja kuin ystävyysseura St.Pauli.

Myös Partizan Minskin kanssa on ystävyyssuhde.

Mentiin ensimmäiselle jaksolle kunnolla ytimeen eli Babelsbergin fanikatsomoon vasemmistopunkkareiden sekaan. Kakskeppisiä ja lippuja riitti, mutta muuten tunnelma ei noussut Veikkausliigamatsia kummemmaksi. Epävireiset rummut löytyi myös ja capo yritti piiskata uneliasta porukkaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Myöskään pyroja ei nähty vaikka ne on varsin yleinen näky Potsdamissa.

Mellakkapoliiseja oli tuollakin passissa toistakymmentä, mutta heidän tehtäväkseen jäi katsoa matsia vieraskatsomosta, jossa oli paikalla tasan nolla katsojaa. Meuselwitz ei kiinnosta edes heidän omia pienilukuisia fanejaan sitä vertaa, että he lähtisivät merkityksettömään vieraspeliin. Toista olisi ollut esimerkiksi Dynamo Berliniä tai 3.Bundesligaan noussutta Magdeburgia vastaan.

Ensimmäinen puoliaika päättyi 2-0 eikä vierailijoilla ollut mitään palaa.

Kohta mennään!

Viihtyisä lähiöstadion, jossa kotifanit suoralla. Vastapäisessä katsomossa kaksi poliisia tarkkaili katsomoa koko matsin ajan kaukoputkella.

Friends will be friends.

Love football - Hate racism.

Toiselle puoliajalle vaihdettiin mestat päätykatsomoon ihan vaan vaihtelun vuoksi. Yksi maali nähtiin vielä ja lopuksi Babelsbergin pelaajat kävivät kauden vikan kotimatsin kunniaksi vielä kiittämässä fanejaan. Kaiken kaikkiaan ihan nasta matsi ja kivaa vaihtelua Bundesligan ja 2.Bundesligan peleihin. Pelin tasoa jos vertaa Suomeen, niin uskoisin että parhaat joukkueet pärjäisivät Veikkausliigassa, mutta Babelsbergin nykytaso tuskin riittäisi Ykköstä korkeammalle.

Me jatkettiin matkaa lähikuppilaan, siitä Wannsenin biergarteniin ja lopuksi Berliiniin schnizeleiden ja bissekannujen ääreen. Tulihan käytyä ja taas on yhtä kokemusta rikkaampi. Sitä vartenhan näitä reissuja tehdään!

Ultras Babelsberg Nulldrei Finland.

Danke schön mielenkiinnosta ja pysykäähän matkassa. Kaudella 2015-2016 mennään todennäköisesti taas!

-Laamanaama

Ein bier bitte!

Facebook
Twitter
Instagram Follow

Kaksitoista urheilukulttuurikuvaa reissuilta

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM  

Näitä matkakuvahaasteita tuntuu olevan liikkeellä ja koska yleensä vihaan kaikkia näitä typeriä some -haasteita, niin syön nyt kapinani ja osallistun talkoisiin. Ajattelin vieläpä tehdä tämän tuplana kahdella eri aiheella, joista toinen käsittelee matkailua ilman jalkapalloa ja tämä ensimmäinen matkailua futiksen sekä lätkän perässä pitkin poikin maailmaa. Tässä kaksitoista tähän mennessä mieleenjääneintä kokemusta urheilumatkailun maailmasta. Here we go!

Hampuri 22.3.2009. 2.Bundesliga FC St.Pauli - Augsburg 1-1

Monet mun blogia seuraavat ovatkin varmaan huomanneet, että FC St.Paulin miehiä ollaan. Tää kuva on vuodelta 2009, kun oltiin parin frendin kanssa tutustumassa Hampuriin siellä asuneen kaverini johdolla. Pelattiin silloin vielä sählyä ja käytiin myös paikallisen säbäjengin treeneissäkin läähättämässä. Matkan huipennus oli kuitenkin St.Paulin peli Augsburgia vastaan. 

Millerntorin tunnelmaa

New York 16.3.2010. NHL NY Rangers - Montreal Canadiens 1-3

Tarunhohtoinen NHL, kaksi maailmankuulua joukkuetta ja legendaarinen Madison Square Garden. Lähtökohdat matsille oli siis hienot. Tarkan markan miehenä otin vähän edullisemmat liput yläkatsomosta ja ehkä siitä syystä matsin taso ja vauhti ollut mitenkään ihmeellinen. Kokemuksena tämä oli kuitenkin hieno ja Amerikan meininki vahvasti läsnä. Suomalaisväriä piti yllä Rangersissa tuolloin pelannut Olli Jokinen, joka ei kyllä erottunut jäällä mitenkään. Erityisesti kylmät väreet menivät kansallislaulujen aikana.

Kylmät väreet.

Lontoo 18.3.2012. FA Cup semifinaali Chelsea - Leicester City 5-2

Lontoon reissulle mahtui kaksi futispeliä joista ensimmäinen oli FA Cupin semifinaali Chelsea - Leicester. Chelsean peleihin on normisti vaikea saada lippuja, mutta FA Cupin peliin tuli kaikki liput yleiseen myyntiin ja ne oli helppo hommata. Vähän ryssin ja otin liput alakatsomon sijaan piippuhyllylle, mutta kyllä sieltäkin hyvin näki. Chelsea voitti matsin 5-2 ja yksi suosikkipelaajistani eli Fernando Torres tykitti kaksi maalia muutaman kuukauden kuivan kauden jälkeen. 

Gary Cahill on juuri upottanut avausmaalin Leicesterin verkkoon.

Hampuri 16.11.2012. DEL-liga Hamburg Freezers - Straubing Tigers 4-1.

Lähdettiin poikien kanssa Saksan reissulle Hampuriin ja ekana iltana ohjelmassa oli meidän kaikkien ensimmäinen DEL-matsi kun Hamburg Freezers kohtasi Straubingin. Matsin taso ei päätä huimannut, mutta tunnelma oli aivan huikea koko matsin ja vielä sen jälkeenkin. Pelin päätyttyä kukaan katsomossa ei lähtenyt himaan vaan lauloi ja taputti niin pitkään, että kotijoukkue tuli takaisin jäälle. Hamburgin pelaajat istuivat lopulta keskelle jäätä ja alkoivat huudattamaan päätykatsomoa mikrofonien kanssa. Tätä ei Suomessa näe juuri koskaan, etenkään marraskuisena runkosarjapeli-iltana. Lutuuria jos mikä. Hampurin riveissä pelasi muuten Jamie Benn, joka voitti NHL:n pistepörssin keväällä 2015.

 Bremen 18.11.2012. Werder Bremen - Fortuna Düsseldorf 2-1

Tuon edellisen Hamburg Freezersin pelin jälkeisenä päivänä oli vuorossa HSV:n ja Mainzin kohtaaminen, joka oli pettymys niin matsin tason, tunnelman kuin Hampurin säänkin puolesta. Seuraavana päivänä väsyneet miehet matkustivat Bremeniin katsomaan Werder Bremen - Fortuna Düsseldorf matsia ja siitä tulikin unohtumaton trippi. Liput oli hankittu Werdan fanikatsomoon ja tunnelma olikin aivan mahtava. Tuopit kädessä vanhan liiton seisomakatsomossa lämpimässä loppusyksyn säässä. Ai että.

Kaulaliina jokaisesta ulkomailla nähdystä pelistä on must.

Leverkusen 14.9.2013. Bundesliga Bayer 04 Leverkusen - Wolfsburg 3-1.

Seuraava Saksan reissu vei meidät Rein-Ruhrin alueelle ja majapaikaksi valikoitui Köln, jossa ekan päivän iltana käytiin katsomassa paikallisen suuruuden Kölner Haien lätkämatsi. Seuraava aamu tullessaan junamatkan Leverkuseniin, jossa Bayer 04:sen valmentajana silloin itse Sami Hyypiä. Matsi oli hyvä, mestat erittäin buenot ja päädyssä railakas meno. Voitto Leverkusenille maalein 3-1 ja kaikki näytti vielä Hyypiänkin kannalta vielä hyvältä.

Düsseldorf 15.9.2013. Fortuna Düsseldorf - Dynamo Dresden 1-1

Sama reissu ja sunnuntai-aamulla aikainen herätys. 2.Bundesligan matsit alkavat sunnuntaisin jo 13.30 paikallista aikaa, joten matka Kölnistä Düsseldorfiin starttasi jo yhdentoista aikoihin. Muutama matkaeväs kaupasta ja ei muuta kuin Esprit Arenaa kohti. Vietiin tietämättä erään Fortuna -faniperheen vakiomestat, mutta koska oltiin Suomesta niin meille tarjottiin oluet. Kannattaa siis aina ottaa paikallisten vakkarimestat!
Stadion ei ollut läheskään täynnä, mutta etenkin vierasfanit Dresdenin kulmauksessa pitivät hyvää meteliä koko matsin ja tekivät niin sellaisen vaikutuksen meihin, että päätettiin että seuraava Saksan reissu suuntautuu sinne.

Fortunan fanikatsomossa.

 Davos 13.4.2014. Sveitsin liigan playoff game 2: HC Davos - Kloten Flyers 5-2

Tää menee taas sarjaan "piti mennä kun osu reissulle". Sveitsin lätkäliigaa ja ensimmäisen playoff -kierroksen toinen peli. Davosin legendaarinen Vaillent Arena on puurakenteinen ja se on tullut tunnetuksi Spengler Cupin näyttämönä.Hommasin liput mulle ja avokilleni Davosin Ostkurven seisomapaikoille ja menoa ja meininkiä riitti. Harmi kyllä matsi ei ollut loppuunmyyty, joten seisomakatsomossakaan ei tarvinnut olla niin tiiviisti mikä vei vähän tunnelmaa. Suomalaispelaajia kentällä nähtiin kolme ja Davos vei homman helposti himaan.

Davosin fanikatsomossa oli näin espoolaisittain kotoisat värit.

Lontoo 6.4.2014. Valioliiga West Ham - Liverpool 1-2

Kaverini on Liverpoolin miehiä ja itsehän symppaan vahvasti Valioliigassa West Hamia, joten pitihän sitä lähteä Isolle Kirkolle katsomaan näiden jengien kohtaamista. Harmi kyllä Liverpool vei tuossa matsissa pisteet Steven Gerraldin kahdella maalilla. Tunnelmasta sen verran, että Valioliigassa perusmatsin tunnelma usein kauaksi Keski-Euroopan vastaavasta ja kalliiden lippujen hintojen takia tuleekin tehtyä futisretkiä ennemmin Saksaan. Mutta brittifutiksessa on oma hohtonsa ja kivahan näitäkin on välillä käydä katsomassa!

Gerrald tällää pilkulta Liverpoolin 1-0 johtoon.

Dresden 27.4.2014. 2.Bundesliga Dynamo Dresden - Karlsruhe 2-2

Edellisellä Saksan reissulla oli jäänyt hyvät fiilikset Dynamo Dresdenin fanimeiningistä ja jo paluulennolla päätettiin, että keväällä otetaan Itä-Saksan haltuun. Lennettiin Berliiniin, katottiin Herthan peli Braunschweigia vastaan ja sen jälkeen juna alle ja kohti Dresdeniä. Hieno kaupunki ja todellinen lutuurimesta kaikin puolin. Dynamon fanit ovat aiheuttaneet ongelmia vähän siellä täällä ja tunnelma olikin todennäköisesti paras koskaan ikinä missään. Alla oleva kuva kertoo aika paljon. Kello on sunnuntai-aamuna about 12 ja poliisiautoja ihan joka puolella.

Normi sunnuntai-aamu Dresdenissä.

Berliini 28.4.2014. 2.Bundesliga Union Berlin - Kaiserslautern 1-1

Rankan reissun viimeinen peli. Maanantai-ilta ja vähän väsynyt fiilis. Lähijunalla Itä-Berliiniin ja metsän poikki kohti Union Berlinin stadionia, olut käteen ja seisomakatsomoon. Jumalauta mikä tunnelma! Stadion ei ollut hetkeäkään hiljaa ja täällä sai kokea mitä saksalainen fanikulttuuri on parhaimmillaan. Yksi parhaista peleistä koskaan!

Iltavalaistus tekee ihmeitä.

Mainz 1.11.2014. Bundesliga Mainz 05 - Werder Bremen 1-2

Seisomakatsomoissa on sitä jotain. Tiivistä, paras tunnelma, oluet kädessä, kaulaliinat kaulassa. Oltiin tällä reissulla kolmessa pelissä ja tämä jäi niistä parhaiten mieleen. Reilun kahden tunnin junamatka Düsseldorfista Mainziin, kebabit naamaan ja kohti sumun keskellä olevaa stadikkaa. Matkassa olleet lisävahvistukset toivat omalta osaltaan hupia matkaan (lue lisää Hämeenlinnan hampuusista täältä). Stadion oli juuri sopivan kokoinen, peli viihdyttävä ja ensimmäisen kerran pääsi hoilaamaan You'll Never Walk Aloneakin saksalaisten kanssa. Oltiin ehkä semisti Werder Bremenin puolella pelissä vaikka Mainzin fanipäädyssä niiden kaulaliinat kaulassa seistiinkin. Täältä alkoi Werdan nousu jumbopaikalta kohti keskikastia.

Hienoja reissuja kaikki. Ja mikä parasta, lisää on tulossa!

-Laamanaama

Facebook
Twitter
Instagram