Thassos - rauhallista lomailua kissojen ja ampiaisten kanssa

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM 

Kun kerroin muutamalle tutulle, että olen lähdössä Thassokselle, niin monelle tuntui olevan hieman epäselvää missä Thassos sijaitsee. Thassos on Kreikan pohjoisin saari, joka sijaitsee lähellä manner-Kreikkaa ja on etenkin paikallisten sekä lähimaiden asukkaiden eli lähinnä serbien, bulgarialaisten ja romanialaisten suosiossa. Suomesta kesän 2015 aikana sinne (tai oikeastaan mantereella olevalle Kavalan lentokentälle) pääsi ainoastaan Tjäreborgin kautta ja itsekin tuli tuota kautta varsin edullinen äkkilähtö napattua.

Thassoksen kaupungin vanha satama on mielettömän kaunis ja tunnelmallinen.

Majoituimme avokkini ja kahdeksan kuukauden ikäisen tyttömme kanssa Thassoksen kaupunkiin Villa Edem -nimiseen huoneistohotelliin, joka sijaitsi reilun viiden minuutin kävelymatkan päässä rantakaduilta, jossa perus Välimeren tyyliin sijaitsi lähes kaikki kaupat ja ravintolat. Huoneistohotelli löytyi pienen kadun perukoilta ja oli tasoltaan aika mitätön, mutta sen me toki tiesimmekin jo matkaa varatessa. Hotellista löytyi kuitenkin tarvittavat keittövälineet lastenruoan, aamupalan ja pikku välipalojen valmistamiseen sekä pieni ja rauhallinen uima-allasalue, jossa olimme useina päivinä ainoat käyttäjät.

Thassoksen kaupunki on pieni, mutta viihtyisä paikka ja samalla saaren suurin kaupunki n. 3000 asukkaallaan. Saaren pohjoisosassa sijaitseva kaupunki on myös nopein tie mantereelle, sillä lautat liikennöivät Keramotin satamaan 45 minuutissa. Tuolla samaisella lautalla myös tullaan lentokentältä saarelle.

Matkalla mantereelta Thassoksen saarelle.

Lauttoja kulkee Keramotiin jatkuvalla syötöllä ja matka kestää noin 45 minuuttia.

Thassoksen kaupungin lähellä on kävelyetäisyydellä kaksi uimarantaa sataman molemmin puolin, mutta kumpaakaan näistä ei voi varsinaisiksi paratiisirannoiksi kutsua. Etenkin itäpuolella olevan rannan edustalta löytyy myös lukuisia ruoka- ja juomapaikkoja gyros (Kreikan vastine döner kebulle) -pikaruoista vähän monipuolisempiin ravintoloihin. Näissä paikoissa aurinkotuolit kuuluvat yleensä hintaan kunhan tilaa ravintolasta jotain.
Muuten uimarannat ovat sijoittuneet ympäri saarta ja parhaiten niille pääsee joko vuokraamalla auton tai suhaamalla paikallisbussilla. Minkä tahansa kulkuvälineen valitseekin, niin näköalat on komeat. Auton tai skootterin vuokraamisen etuna on se, että näkee enemmän eikä ole sidottu aikatauluihin. Reittien varrella on myös lukuisia näköalapaikkoja sekä pikkukyliä, joissa voi pysähtyä ja vaikka ikuistaa parhaat palat maisemista.

Pita Gyroksen saa 2-3 eurolla.

Thassoksen hintataso on Kreikan mittapuulla edullinen, sillä esim. pääruoat ravintoloissa eivät usein maksa yli kymmentä euroa ja paikallista pita-gyrosta saa 2-3 eurolla ja siitä tulee varmasti täyteen. Puolen litran olut-tuoppi maksaa 2.50-3.50 ravintolasta riippuen ja talon viinit kustantaa 4-8 euroa (0,5/1 litra). Ja ruoka on todella hyvää, souvlakit, moussakat sekä muut paikallisherkut maistuvat erittäin herkulliselle ja palvelu on ystävällistä.

Ruokavaihtoehtoja löytyy.

Tavernaki -ravintolassa syötiin reissun parhaat ruoat.

Ostosmahdollisuudet ovat hieman rajalliset, sillä saarella myydään lähinnä krääsää, hellehattuja ja -mekkoja sekä perus t-paitoja oliiviöljyjen, hunajan sekä muiden paikallisherkkujen lisäksi. Ostoksille kannattaakin suunnata manterelle Kavalan kaupunkiin, joka tuo samalla vähän vaihtelua saarielämään.

Hunajata, hunajata.

Matkamuistorihkamaa.

Öliiviöljyä ja oliiveja.

 

Nähtävyyksien puolesta Thassoksen kaupunki tarjoaa lähinnä historian siipien havinaa. Keskustan läheltä löytyy vanha aftiteatteri ja kasa raunioita vanhan sataman vierestä, joiden historia jäi ainakin itselleni pimentoon. Kauneinta osaa edustaakin juuri vanha satama, missä on kiva aamuisin nauttia vahvaa Kreikkalaista kahvia ja illalla voi ihastella vuorten taakse laskevaa aurinkoa. Jos et usko, niin tsekkaappa alla olevat kuvat!

Auringonlasku vanhassa satamassa.

Tälläinen näkymä puolestaan Simi -ravintolan pöydästä.

Kreikkalainen kahvi avaa silmät!

Raunioita.

Vaikka Thassoksen kaupunki onkin hyvä paikka asustella, ei sinne silti kannata koko lomaksi jumittua. Suosittelenkin päiväretkeä Kavalan lisäksi ainakin Limenarian kaupunkiin, joka on saaren toisiksi suurin ja tunnelmaltaan idyllinen sekä hieman erilainen kuin Thassoksen kaupunki. Bussi sinne maksoi loppukesästä 2015 viisi euroa suunnalta ja matka kesti reilun tunnin. Kannattaa ottaa bussista paikat menomatkalla oikealta puolelta, jolloin pääsee bongailemaan matkan varrelle jääviä rantoja sekä pikkukyliä paremmin.

Limenarian kahviloita.

Hiljaiset kadut.

Limenarian kissatkin on vähän erilaisia.

Jos jotain negatiivistä pitää kaivella, niin ampiaisia on ihan joka paikassa. Ne eivät ole mitenkään aggressiivisia, mutta esimerkiksi parvekkeella aamupalan syöminen ei natsannut. Myös kulkukissoja on aivan mieletön määrä, mutta niistä ei ole haittaa kenellekään muille kuin ehkä allergikoille.
Muuten Thassos on rento ja lokaali saari, jossa ei juuri muita skandinaaveja vastaan tule. Joten jos etsit bailupaikkaa tai ostosparatiisia, niin Thassoksen saari ei ole sinulle, mutta jos taas haluat nauttia ruoasta, maisemista ja auringonlaskuista niin suosittelen käymään.
Laamanaaman pisteytys olkoon 8/10.

Kissa kerjuulla.

Thassos on auringonlaskun aikana kauneimmillaan.

Matkaopas Laamanaama kiittää ja suosittelee lomareissua Thassoksen saarelle! :)

 -Laamanaama

Facebook
Twitter
Instagram 
Bloglovin   

Jännitystä 11 kilometrissä

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM 

Tiedätkö sen tunteen, kun olet lentokoneessa ja 11 kilometrin korkeudessa huomaat äkillisesti, että nyt ottaa korvista, sen jälkeen katsot ympärillesi ja näet, että niin ottaa melkein kaikilla muillakin ja paria sekuntia myöhemmin happinaamarit putoavat katosta eteesi? En tiennyt minäkään ennen 5.9 lähtenyttä Tjäreborgin lomalentoa Kreikan Kavalasta Helsinkiin.

Tanskalaisen Jet Time -lentoyhtiön Boeing 737-kone suomalaismiehistöineen nousi Kavalan lentokentältä aikataulussa klo 19:45 määränpäänään Helsinki-Vantaa. Matkustin Thassoksen lomareissulta avokkini ja kahdeksan kuukauden ikäisen tyttöni kanssa kohti Suomea, kun noin tunnin lentämisen jälkeen tapahtui kuvailemani tilanne.

Eipä siinä auttanut, kuin kiskaista happanaamari naamalle ja herättää sylissä nukkuva tyttö iskemällä hänellekin aivan liian iso happinaamari naamalle. Tämä luonnollisesti aiheutti hysteerisen itku- ja kirkumiskohtauksen vauvalle, jolta rimpuillessa lähti naamari päästä tämän tästä. Itse sain happinaamarin päähän, mutta aloin heti ihmetellä miksei mitään tapahdu. Piuha, jonka kautta hapen pitäisi kulkea oli irti. Great!
Tässä vaiheessa kun olin ilman naamaria ja kuitenkin hengitin ihan normaalisti ajattelin ensimmäisen kerran, ettei tässä nyt taida suurta vaaraa olla, mutta laitoin piuhan kuitenkin kiinni ja jatkoin tytön jeesaamista huonoin tuloksin. Raukalla kun oli pelkän paniikki-itkun takia jo vaikeuksia saada happea. Kehtaavatkin herättää kesken unien tuolla lailla!

Tilanne päällä.

Lentoemännät kulkivat konetta edestakaisin omat happinaamarit päällä ja pyrkivät tarkistamaan, että kaikilla oli naamarit käytössä. Ikävä kyllä ainakin yhdeltä penkkiriviltä ei naamarit pudonneet ja en ollut ainoa keneltä oli irronnut muovinen ilmaletku naamaria päähän vedettäessä. Tilanne jatkui noin kymmenen minuuttia ennen kuin tuli helpottava kuulutus, että happinaamarit voi poistaa. Emme olleet pudottaneet lentokorkeutta tuona aikana juurikaan, joten sekin viestitti, että taidamme selvitä säikähdyksellä.

Syynä tapahtuneeseen oli automaattisen paineistusjärjestelmän rikkoutuminen ja loppulento eli noin kaksi tuntia matkustamon paineistus hoidettiin manuaalisesti ohjaamosta happinaamareiden roikkuessa koko ajan kaikkien silmien edessä. Tämä on sinällään rutiinihommia lentäjille, mutta yksikään koneessa olleista miehistön jäsenistä ei koskaan ollut tosielämässä vastaavaan joutunut.

11 kilometrin korkeudessa.

Jälkeenpäin kuulin, että happea riittää naamareiden kautta noin 12 minuutiksi, jonka aikana lentokone ehtii laskeutua ns. safety levellille, jossa matkustamossa pärjää ilman lisähappea. Mutta kieltämättä jäi vähän mietityttämään, että mitäs jos olisikin ollut tosi kyseessä, kun osa happinaamareista ei toiminut niinkuin piti ja matkustajat olisivat joutuneet paniikkiin ja menettäneet tajuntansa? Ei kiva ajatus.
Happinaamaria jälkeen päin ihmetellessäni huomasin, että siinä oli päiväys nov/2000, joten ihan uusimmasta päästä ei nuo naamarit todellakaan olleet.

Marraskuu 2000. Eihän siitä ole kuin 15 vuotta!

Tilanteen rauhoituttua lentoemännät kiersivät koneessa kysellen matkustajilta onko kaikki ok ja samalla vastaillen huoliin. Huomasin muutaman lähellä istuvan matkustajan olevan edelleen varsin rikki tapahtuneesta ja voisin kuvitella, että jos ei muutenkaan pidä lentämisestä tai tekee sitä harvakseltaan, niin ei tuo ainakaan lennosta nauttimista parantanut. Hieman ihmettelin myös ettei kukaan lentoemännistä tullut kysymään meiltä kuinka vauva voi, mutta toisaalta tuossa vaiheessa tyttömme jo flirttaili takana istuville matkustajille, joten ehkä he näkivät että kaikki oli jees.

Muuten henkilökunta toimi erittäin hyvin ja etenkin kapteenille isot propsit, että hän kuulutti pari kertaa mikä oli homman nimi ja tuli poistumisvaiheessa vielä vastailemaan, jos jollain oli vielä kysyttävää tapahtuneesta. Kone ohjattiin huoltohallin lähelle ja sinne se jääkin varmasti joksikin aikaa ennen kuin kyseisessä Boeingilla lennetään metriäkään.

Tulihan tuokin koettua ja ainakaan muhun se ei jättänyt mitään lentopelkoa. Ehkä ensi kerralla tulee kuitenkin kuunneltua turvallisuusohjeet ennemmin kuin lukee iltapäivälehden urheilusivuja, koska aikamoista säätöä noitten naamareiden kanssa oli.

Aina on hyvä hetki selfielle.

-Laamanaama

Facebook
Twitter
Instagram 
Bloglovin   

Pakettimatkailun plussat ja miinukset

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (SIIRTYY AUTOMAATTISESTI 3 SEKUNNIN KULUTTUA)

Twitterin matkachatissa keskusteltiin pakettimatkailusta ja siihen liittyvistä asioista mikä sai mut kirjoittamaan tämän jutun. Jotkut ovat saattaneetkin lukaistakin mun viime syksyisen Lefkas -postauksen, jossa ironiseen sävyyn tuon esiin pakettimatkojen kliseitä ja huonoimpia puolia. Mutta onko pakettimatkailu aina suomijunttien kokoontumisajoja, noloja tilanteita ja myötähäpeää? No ei todellakaan! Tässä seuraavaksi käyn läpi omia kokemuksia pakettimatkailusta ja sen plussista sekä miinuksista.

Helppous:

Pakettimatkat ovat matkaajalle helppoja, kun reissun varauksen jälkeen ei periaatteessa tarvitse huolehtia kuin siitä, että tulee kentälle ajoissa ja löytää koneeseen. Tämän jälkeen on aina opas tai matkanjohtaja neuvomassa ja auttamassa, jos tarvis niin vaatii. Lisäksi sairastapausten tai muiden ikävien yllätysten tapahtuessa apu on aina lähellä. Joten jos et ole seikkailunhaluinen tai haluat muuten vaan lomailla stressittömästi, niin valmismatkat on sinua varten.

Hintahommat:

Usein pakettimatkoja pidetään hieman kalliimpina kuin omatoimisia reissuja, mutta asia ei aina ole näin mustavalkoinen. Matkan hinta riippuu täysin matkustusajankohdasta sekä kohteesta, sillä esimerkiksi elokuun puolivälin jälkeen matkojen hinnat tippuvat koulujen alkamisen jälkeen selkeästi. Tosin joihinkin kohteisiin (esim. Kanariansaaret) ei pääse järkevästi ilman matkatoimiston kautta tehtyä varausta.

Milloin sitten kannattaa valita omatoiminen matka pakettimatkan sijaan? Olen sitä mieltä, että jos olet matkalla Aasiaan, niin silloin suosittelen lämpimästi omatoimista reissua, sillä lento+hotelli -paketit saattavat olla jopa kaksinkertaisia verrattuna omatoimiseen reissuun. Ja kun kerta matkustat kauas, niin haluat ehkä nähdä muutakin kuin sen yhden ja ainoan hotellin kahden viikon reissulla? Kiertäminen kannattaa, sillä sen lisäksi että näet enemmän, tuntuu matka usein myös pidemmältä kun kaupunki, ranta tai ainakin maisemat vaihtuvat. Ja kannattaa huomioida, että Aasian sisäiset lennot ovat edullisia, joten maan vaihtuminen kesken loman ei ole huono idea sekään. Ja muista, että joka maassa on kymmeniä ja satoja mielenkiintoisia paikkoja, joihin ei pakettimatkalla pääse!

Pakettimatkalla tämäkin Pulau Besarin paratiisisaari Malesiassa olisi jäänyt näkemättä.

Itsehän teen vuodessa pari-kolme futisreissua yleensä Saksaan ja nuo reissut ovat myös sellaisia, että ne kannattaa tehdä omatoimisesti. Poikkeuksena ehkä Englannin Valioliigan huippuottelut, joihin lippujen saaminen voi olla välillä mahdotonta ilman välittäjää.

Futisreissuille Saksaan pääsee näppärästi omatoimisesti.

Retket:

Olennainen osa pakettimatkoja on retket matkakohteessa. Retkiä on monenlaisia, mutta ainakaan itse en pidä niistä juurikaan, sillä tällöin olet sidottu aikatauluihin ja mulle matkailuun kuuluu tietynlainen vapaus ja aikatauluttomuus. Okei, saat tietoa paikoista Suomeksi ja varmasti jotain sellaista irti mitä muuten et saisi,mutta usein matkatoimistot vetävät näissäkin vähän välistä, joten mikset vuokraisi autoa tai skootteria, tai lähtisi esimerkiksi saarihyppelyristeilylle omin päin?

Pulau Tiomanin viidakkoon uskalsi ilman oppaitakin.

Joissain matkakohteissa tietysti retket voivat olla sellaisia, joihin ei omin päin edes kannata lähteä. Tälläisiä on esimerkiksi vaellukset vuoristoissa tai viidakossa. Kenelläkään ei ole hauskaa jos telot itsesi tai eksyt, joten järki kannattaa näissäkin hommissa olla mukana.

Lefkas oli kiva!

Itse teen enemmän omatoimisia reissuja, koska diggaan tutkailla hotelleja, kohteita ja kaikkea matkailun ympärille kuuluvia juttuja. Mutta pakettimatkat on mulle hyvä vaihtoehto silloin, kun reissuun pääsee halvalla tai jos kyseessä on joku spesiaalijuttu. Ensin mainittu olikin syy minkä takia varasin syyskuun ekalle viikolle reissun Pohjois-Kreikkaan Thassoksen saarelle. Siitä lisää sitten reissun jälkeen blogissa ja kuvamateriaalia reissun aikana etenkin Laamanaaman maailma - Facebook sivuilla sekä mun Instagrammissa.

Kaikkea hyvää!

-Laamanaama
Bloglovin

Riika ja Jurmala - Latvian kauniit helmet

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (SIIRTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

Terkkuja Latviasta!

Kesän ensimmäinen ja näillä näkymin ainoa ulkomaanreissu suuntautui Latviaan, maahan jossa en ollut aikaisemmin käynyt, mutta mistä olin kuullut paljon hyvää. Pakko kyllä ihmetellä, että miksei maa ole enempää suomalaisten suosiossa, sillä sinne lentää reilussa tunnissa, hintataso on edullinen ja näkemistä sekä tekemistä riittää muutaman päivän reissulle. Meidän lennot ja neljän tähden hotelli maksoivat 190 euroa naamaa kohti ja maisemia katsoessa olisi voinut luulla olleensa pidempänäkin Suomesta kuin vaivaiset vajaat 400 kilometriä. Tästä kiitos Latvian Pekka Poudalle, joka oli loihtinut kivat kesäsäät!

Vanhan kaupungin väriloistoa.

Suomesta pääsee lentämällä Riikaan sekä Finnairilla, että Air Balticilla useita kertoja päivässä. Lentojen hinnat ei tosiaan päätä huimaa ja näissäkin pätee sama sääntö kuin muissakin lennoissa eli miten aiemmin ne varaat, yleensä sitä edullisimmin ne saat. Riikan lentoasema sijaitsee reilun 10 kilometrin päässä vanhasta kaupungista ja edullisimmin sinne pääset paikallisbussilla numero 22, joka lähtee lentokentän parkkipaikan vierestä. Lippu maksaa kohtuulliset 1,30 €. Taksilla matkaaminen on toki nopeampaa eikä niidenkään hinnoista mee konkurssiin.

Avokkini ja puolen vuoden ikäinen tyttöni lähdettiin reissuun avoimin mielin sen kummemmin suunnittelematta tarkempaa päiväohjelmaa ja kierreltiin kaupunkia fiilispohjalta. Itse ajattelin, että kaupungista tulisi mieleen jollain lailla Tallinna, mutta Riika meni kyllä heittämällä ohi. Ennemmin vertaisin sitä Prahaan eikä lempinimi Baltian Pariisikaan ihan harhaanjohtava nimitys ole.

Hotellimme Wellton Centra sijaitsi ihan vanhan kaupungin ytimessä St.Peters -kirkon vieressä, josta oli helppo lähteä kiertelemään niin vanhan kaupungin mukulakiviä (hiton mukavaa rattaiden kanssa!), puistoalueita kuin keskustaakin. Niinkuin aina vanhan kaupungin alueilla, myös Riiassa vanha kaupunki on täynnä ravintoloita, terasseja sekä matkamuistomyymälöitä. Onhan noissa kapeissa kaduissa ja vanhoissa rakennuksissa oma viehätyksensä, mutta näillä alueilla on hinnatkin korkeammat. Riian hintatasossa se ei tosin juurikaan haittaa, kun ruoat on paikasta riippuen 20-50 % Suomea edullisemmat ja esimerkiksi puolen litran oluesta maksat täällä maksimissaan viisi euroa, yleensä 2,50-3,50.

Doma Laukums -tori.

Vanhan kaupungin ja Riian uudemman keskustan väliin jää kolme kivaa puistoa (Esplanade, Vermanes Garden sekä Bastejkalns), joissa voi hengailla nätillä säällä vaikka jätskiä syöden. Pääseepä tuolla myös vaikka jokiristeilylle pienillä ja omaperäisillä laivoilla. Puistojen koillispuolella sijaitsevassa varsinaisessa keskustassa voi ihastella arkkitehtuuria, kierrellä kauppoja tai esimerkiksi pälyillä maisemia joko kauppakeskus Galerija Rigan kahdeksannen kerroksen Riga Terracelta tai Radisson Blue hotellin Sky Barista. Mutta se Riiasta, jokainen etsikööt omat juttunsa mitä siellä haluaa tehdä, joka tapauksessa suosittelen siellä käymään etenkin kesäaikaan. Viehättävä, kompakti ja kiva kaupunki kaiken kaikkiaan!

Hotellihuoneen ikkunasta näkyi kirkkoja koko rahalla.

Vanhan kaupungin mukulakivet ja lastenraattaat. Voittamaton yhdistelmä!

Näillä purkeilla risteillään City Canalissa.

Riga Terracelta kuvattu näköala. Reissun ainoat pilviset hetket osui tähän.

Bastejkalns -puiston kanaali.

Vanhan kaupungin tunnelmaa.

Jurmala - Baltian rantaparatiisi

Noin puolen tunnin junamatkan päässä Riiasta sijaitsee Jurmalan merenrantakaupunki, joka on ollut suosittu rantaloma- ja kylpyläkohde jo jostain 1900-luvun alkuajoista. Huviloistaan ja 30 (!) kilometriä pitkästä hiekkarannastaan tunnettu Jurmala on ehdottomasti sellainen kohde, jonne jokaisen Riiassa kävijän tulisi matkustaa kelien salliessa. Järkevintä on ostaa reilun euron hintainen junalippu Majoriin saakka, hypätä siellä vanhan liiton junasta ja kävellä Jumas Iela -kävelykatua pitkin päästä päähän. Kadulla sijaitsee lähestulkoon kaikki ravintolat, kahvilat ja kaupat rantaravintoloita lukuunottamatta. Rannalle on matkaa muutama sata metriä ja sinne saavuttaessa tekee mieli katsoa Google Mapsista, että ollaanko saletisti muka Baltiassa, sillä hiekka on pehmeää ja kultaisen väristä kuin Välimeren lomakohteissa. Kyllä on nättiä!

Vanhan liiton junassa oli meininkiä!

Jomas Iela kävelykatu.

Jurmalan rannoilla kelpaa lekotella.

Itse olin sen verran kermaperse, etten käynyt uimassa, mutta nekään hullut, jotka vielä kesäkuussa viileään Itämereen uskalsivat eivät siellä pitkään viihtyneet. Ranta syvenee hitaasti, joten se sopii hyvin myös lapsille ja auringonoton sekä uinnin lomassa voi käydä rantaravintoloissa virkistäytymässä.

No Wi-Fi!

Jurmalan huviloita.

Hotellitarjonta Jurmalassa on hieman tyyriimpää kuin Riiassa, mutta yksi hyvä vaihtoehto on asunnon tai huvilan vuokraaminen etenkin jos sattuu olemaan reissussa isommalla köörillä.

Latviaa voi suositella matkakohteeksi kenelle vain. Lokaalit puhuvat etenkin turistipaikoissa hyvää englantia ja homma toimii niinkuin pitääkin. Miinuspuolena Latviassa on luottokorttihuijaukset, joten on järkevintä maksaa etenkin baareissa ostoksensa käteisellä. Maalaisjärjen kun pitää mukana niin ei tule pettymyksiä.

Just beer.

#viihtyy

Loppuun vielä kiitokset paikallisopas Hannalle, jolta saatiin hyviä käytännön vinkkejä ennen reissua!

-Laamanaama

Lisää reissukuvia yms. juttuja alla olevista someiluista:

Facebook
Twitter
Instagram
Follow