Davos - laskettelua, lätkää ja Alppimaisemia

BLOGI ON SIIRTYNYT OSOITTEESEEN LAAMANAAMA.COM (SIIRTYY AUTOMAATTISESTI KOLMEN SEKUNNIN KULUTTUA)

Oon aina syttynyt Alpeista ja kun olin kerran kesäaikaan Itävallan puolella Bad Gasteinissa käynyt, niin kovasti teki mieli suunnata Alpeille myös talvella. Maaliskuussa 2014 oli lennot bookattu Milanoon ja sieltä oli tarkoitus suunnata jonnekin päin Sveitsiä, mutta ihan tarkkaa hajua ei ollut minne. Pienen arpomisen ja googlailun perusteella suunnaksi valikoitui Luganon ja Bellinzonan jälkeen Davos, jota hehkutettiin yhdeksi Sveitsin parhaimmista alppikohteista. Sinne siis!

Kun kerta talvireissusta oli kyse ja koska maaliskuussa lunta alpeilla oli vielä reilusti, oli luonnollisesti paras vaihtoehto Alppien tutustumiseen laskettelu. Pieni jännäkakka oli housuissa jo pelkästään sen takia, että vaikka olin lapsena laskenut paljonkin, niin edellinen kerta oli vuonna 1996 ja heti perään 2014. Kävinkin yhden kerran hakemassa vähän tatsia Suomen Alpeilta eli Kirkkonummen Peuramaalta, joten olin henkisesti valmis ottamaan myös Davosin kukkulat haltuun. Sama kai se onko mäki 300 metriä vai 10 kilometriä pitkä, alas sieltä on tultava tavalla tai toisella!

Davos sijaitsee 1550 metriä merenpinnan yläpuolella Sveitsin itäosassa ja on yksi korkeimmalla olevista kaupungeista Euroopassa. Helpointa Suomesta sinne on varmastikin mennä lentämällä Zürichiin, mutta itse valitsimme hieman toisenlaisen reitin, kun hyppäsimme Etelä-Sveitsin Bellinzonasta dösään ja matkasimme palmujen juurelta vuoristotietä pitkin korkeammalle kohti lumirajaa. Matka bussilla Bellinzonasta San Bernardinon kautta Thusisiin kesti kaksi ja puoli tuntia, mutta koska maisemat oli hitusen eri tasoa kuin esimerkiksi Helsingin ja Mikkelin välillä, meni matka oikein leppoisasti. Vielä ei kuitenkaan oltu Davosissa, vaan bussi vaihtui Thusisissa lähijunaan, joka oli matkalla ökymesta St.Moritziin. Koska meillä ei ollut timantteja tarpeeksi koitui kohtaloksemme junanvaihto Filisurissa ja siitä sitten hissukseen saavuimmekin Davos Platziin kolme ja puoli tuntia Bellinzona starttia myöhemmin. Siinä missä Etelä-Sveitsissä olisi tullut toimeen Italialla (ei tultu kun ei osannut kuin pizzojen nimiä), niin Davosissa pärjäsi Saksalla. Sillä sentään tulee sen verran juttuun futisreissujen ansiosta, että ymmärtää edes jotain.

Matkalla jossain Bellinzonan ja San Bernandinon välillä.

Sveitsin Alpit

Davos sijaitsee Graubündenin kanjonissa mikäli se ketään kiinnostaa. Kaupunki jakaantuu Davos -Platziin ja Davos-Dorfiin, joista Platzin puolella on enemmän kaikkea, ravintoloita, kauppoja ja muita palveluita. Urheiluihmisille Davos on varmastikin tunnetuin joulun jälkeen järjestettävän perinteisen Spengler Cupin takia. Tällöin lätkäjengit ympäri Eurooppaa pelaavat harjoitusturnauksen kaupungin komeassa puurakenteisessa Vaillant Arenalla. Itsehän urheilumiehenä pidin huolen, että kaupungissa pelataan siellä ollessani lätkää ja olimmekin todistamassa Davosin kotivoittoa play offien ensimmäisellä kierroksella Klotenista. Tunnelma pelissä oli tietysti keski-Eurooppalaisesta katsomokulttuurista johtuen loistava ja koska ilta-aikaan kaupungilla ei After Skin lisäksi hirveästi muuta aktiviteettia ole, oli matsissa käyminen nasta lisä reissulle. Jokerit suuntaa Spengler Cupiin jouluna 2014, joten jos joku tarvitsee opasta matkaan niin lähden, jos maksatte matkat. Soitellaan!

HC Davos - Kloten ja mestat Davos -fanien Ostkurvesta. Aina kannattanu!

Hintataso Sveitsissä on korkea eikä Davos tee tähän poikkeusta. Ruoka ravintoloissa maksaa vähintään saman verran kuin Suomessa ja myös hotellit on kalliita, joskin hyvätasoisia. Itse teimme reissun vähän pienemmällä budjetilla ja varasimme Booking.comin kautta Haus im Sand nimisen Bed & Breakfast paikan Davos-Dorfista. Muutaman sadan metrin päässä Dorfin rautatieasemalta sijainnut B&B oli vanhemman sveitsiläispariskunnan omistama kodikas kolmikerroksinen, vähän mökin tyylinen talo  ja siellä oli kaksi huonetta, jossa he majoittivat vieraita. Meillä oli huone talon ylimmässä kerroksessa ja siellä sai olla ihan rauhassa, mutta hieman oli nöyrä olo syödä aamupalaa heidän keittiössään samalla, kun mamma tuo leipää ja muroja pöytään. Kävi mielessä, että jos tuonne olisi kaveriporukalla lähtenyt bileet mielessä, niin olisi saattanut tulla sanomista. Toisaalta oikeat hotellit aamupalalla olisi maksanut tuplasti sen mitä Haus im Sand maksoi, vaikkei sekään ihan edullinen ollut. Kolme yötä maksoi 275 euroa. Hintaan kuului myös juna- sekä bussiliput paikallisliikenteen kulkuneuvoihin mikä oli littipeukun arvoinen homma.

Laskettelukamat tuli vuokrattua paikallisesta InterSportista kahdeksi päiväksi ja sitten vain leikkimään palanderia Parsennin mäkeen, joka starttasi meille kätsysti Dorfin puolelta. Hauska fiilis hypätä suksien kanssa kaapelivaunuun, kun ylöspäin rinteeseen katsoessa ei näy ensimmäistäkään laskettelurinnetta, mutta 10 minuutin huristelun jälkeen ymmärsin Parsennin rinteiden käsittämättömän laajuuden. Rinteitä oli kymmenittäin ja pisin lasku oli yli 10 kilometrin mittainen. Vähän kuin Peuramaalla.

Tosta S-Marketin näköisestä talosta lähti hissit kohti Parsennin huippua.

Kakkapökäle meinasi tulla toisen kerran pöksyyn ylhäällä, kun tajusin että se on menoa nyt. Hiljalleen mielessäni kävin läpi miten lasketellaan ja yritin muistella jarrutustekniikkaa ja samalla toivoin, että vuokrasukset ei olisi ihan jäätävät pommit. Eka lasku oli lyhyt ja selvisin hengissä tuolihisseille, josta matka jatkuisi kohti Parsennin huippua. Ensimmäinen 'nolojen tilanteiden mies' -fiilis tuli könytessäni kyseiseen hissiin. Onnistuin jotenkin mokaamaan niinkin yksinkertaisen asian kuin hissiin istumisen ja siinä sitten lähti suksi jalasta ja niittasin siinä sivussa keski-ikäisen saksalaisnaisenkin katolleen. Noh, eipä siinä, hissi seis, sukset takaisin jalkaan ja kohti huippua. Matkalla sain kuulla näiltä sakemanneilta kunniani ensin saksaksi ja kun en tajunnut hevonpersettä mitä he sanoivat, niin sama setti tuli just in case englanniksikin. Oli hyvin lähellä etteivät vuokrasukset lentäneet Davosilaiseen havumetsään ja itse päätynyt rinneravintolaan, mutta päätin kuitenkin tsempata ja hoitaa homman himaan. Ei tuonne asti ole menty suksia heittelemään!

Still alive niga. Jo pelkästään näiden maisemien takia kannatti lähteä Alpeille.

Siitä se sitten lähti enkä edes kaatunut. Paitsi  kerran. Tai jos molemmat laskupäivät lasketaan niin kahdesti. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja maisemat oli huikeat. Jengii suhasi ohi välillä oikealta sekä vasemmalta ja välillä tunsin olevani rinteessä kuin mummo rollaattorilla Aleksanterikadun aleruuhkissa, mutta pikkuhiljaa homma alkoi luistamaan. Tekniikka oli haussa välillä pahastikin ja meno oli jäykkää kuin teinipojalla koulun diskossa, mutta nastaa oli. Parsennissa eri tasoisia rinteitä menee siellä täällä ja jokainen löytää varmasti omalle tekulleen oikeantasoisen rinteen. Koska tässä ei laskettelutermistö ole oikein hallussa, niin parhaiten infoa Davosin eri rinteiden meiningeistä löydät täältä. Suomenkielistä infoa heruu esimerkiksi Lumipallo.fi:n sivuilta.

Das ist Davos.

Suomijuntti paistattelee auringossa.

Anyways, yks siisteimmistä kokemuksista tuolla oli laskea tuo n. 10 kilsan matka kohti Klostersin kylää. Reitti oli aika iisiä eikä suurta ruuhkaa ollut. Rinneravintolan aurinkoterassilla nautitun hampurilaisen ja oluen jälkeen lasketaan alas Klostersin kylään kapeaa metsäreittiä pitkin ja siinä sai olla vähän varuillaan aurata, ettei kukaan slalomsankari tule selkään. Vasta paluujunassa Davosiin tajusi kuinka pitkän matkan sitä olikaan laskenut, kun junamatkakin kesti vartin. Iltaisin monen tunnin laskemisen jälkeen jalat painoivat tonnin, mutta fiilis oli katossa. Hauskaa puuhaa!

Härgänen purilainen. Jakso aurata ton jälkeen!

Toinen Davosin keskustan isoimmista laskettelukeskuksista on Davos-Platzin edestä nouseva Jakobshorn, mutta koska siellä ei tullut käytyä, niin tarkkaa, tai siis mitään analyysejä rinteistä ei ole tarjolla. Ilmesesti Jakobshorn on enemmän lumilautailijoiden suosiossa, mutta tuskin ne sieltä suksilla laskevaakaan pois heittää.

No mutta sen pituinen se. Jos laskettelu, After Ski, Alpit, lätkä, Sveitsi tai vaikka nuo kaikki kiinnostavat niin lämpimästi tervemenoa Davosiin. Onhan se jonkun verran kalliimpi paikka kuin esimerkiksi Itävallan laskukohteet, mutta kyllä tuollakin voi elellä pienemmällä budjetilla.

Facebook: laamanaamanmaailma
Twitter: laamanaama
Instagram: laamanaamaofficial